Kilivanajot Kuortanjärven jäällä 27.2.

Kökkätyö on pohjalaisuuden yksi hienoimpia piirteitä

Kökkätyö on vanha pohojalaanen sosiaalinen tapa tehdä asioita yhdessä. Monet suuret urakat hoituivat kökkätyönä, esimerkiksi talojen siirtäminen, hiekanajo tulevalle rakennukselle, rukiinleikkuu, tienteko ja pärekatonteko olivat usein koko kylän yhteistä työtä. Erityisesti sodan jälkeen oli paljon tarvetta kökkätyölle.
Tälläistä on ollut talkootyö, kökkätyö.

 Paljon on elämä näistä päivistä muuttunut mutta vieläkin asioita tehdään yhdessä.
Minulla on ollut valtava onni saada ympärilleni aivan ihana kökkäporukka, tätä työtä on tehty kymmenen vuotta. Rahaa on kerätty mitä erilaisimmilla tavoilla. Siivousporukka Tangomarkkinoilla ja Provinssirokissa on hyvä, luotettava porukka vuodesta toiseen. Järjestysmiestehtäviä on ollut Tangomarkkinoilla ja Jalasjärven kesätapahtumissa. Ilmajoen Musiikkijuhlien tuolien laitto ja pois vienti on meidän heiniä. Makkaraa on myyty tapahtumissa. Viime kevään puulato kökkä oli mielenkiintoinen savotta. Siinä opittiin uusia työtapoja ja ladot kävivät kaupan. Vaalikiertue hoituu talkooporukalla, yksi ajaa ja 5-8 matkustajaa on aina mukana. Juhlat onnistuvat kökällä, siihen leivotaan, paistetaan ja siivotaan ja järjestellään paikkoja.
Kökkätyö on sosiaalinen tapahtuma, yhdessäolo jossa on hauskaa, siinä luodaan tunnelmaa. Ilman näitä ihania ihmisiä tästä hommasta ei olisi tullut mitää, siinä ajetaan niin ilot kuin surut. Näille ihmisille saan ja voin olla kiitollinen koko loppuelämäni, heistä saan voimaa tehdä tätä työ. He pitävät myös jalkani tukevasti maanpinnalla. Mukana on muutamia kuvia eri vaiheista, nämä samalla kuvatkoon vaalirahoituksen muotoja kuuluisan elokuvan otsikolla "Pennejä taivaasta"

Vaalituvalla valmistaudutaan viikottain seuraavan viikon tapahtumiin. Sinapin myynti on yksi oheistuote, kökällä tarrat purkkeihin ja Leilan sinappi markkinoille. Sinapit tulevat Ylistarosta Nuottivaaran Leilan sinappitehtaasta.

Tangomarkkinat ovat jo tulleet perinteeksi, siivousta ja järjestyksenpitoa. Aamuyön tunteina kahvi maistuu Lakeuden Ristin juurella.

Puulato kökkä on ollut oppia vanhoille työtavoille.

Musiikkijuhlien kökkäporukkaa kahvitauolla, tuolit on paikoillaan ja kahvi maistuu.

Seinäjoen lukio maananataina 21.2.2011

Poliittisen vaalitilaisuuden järjestäminen lukiolle on merkittävää yhteiskunnallista kasvatustyötä. Nuorten ihmisten on tärkeää oppia ymmärtämään yhteiskunnan päätöksenteon rakenteita. Seinäjoen lukion rehtorin ja opettajien asenne on milestäni oikea ja kiitosta ansaitseva.

Seinäjoen lukio, yksi maan suurimmista, lähes tuhat opiskelijaa ja opettajia 60, järjesti vaalipaneelin maanantaina koulupäivänä. Tilaisuus oli informatiivinen yhteiskuntaopin tunti. Meitä panelisteja oli seitsemän kaikista puolueista. Tilaisuus oli hyvin järjestetty ja sali aivan täynnä. Juontajat esittivät kysymyksiä, ylioppilaiden välivuosista, opintotuesta ja mielenterveyskysymyksistä. Hyviä ajankohtaisia kysymyksiä.

Pikakysymyksinä esitettiin kuka kannattaa homojen avioliittoa. Minä ja Valtamäen Erkki emme kannattaneet. Muut mm. Terhi Pirilä (kok.), Harri Moisio (vas.) ym. kannattivat homoavioliitoja. Itse katson, että parisuhteen rekisteröinti riittää. Avioliitto on miehen ja naisen liitto, jossa tarkoituksena on suvun jatkaminen ja sitä kautta avioliitto instituutiona ei ole pelkästään näiden kahden ihmisen suhde vaan sillä säädellään myöskin jälkeläisten edut ja oikeudet. Olen itse vierastanut kaikkia monimutkaisia variaatioita. Lainsäätäjän tehtävänä ei ole vaikeuttaa kenenkään elämää. Päin vastoin. Tässä tapauksessa rekisteröinti on riittävä yhteiskunnallinen toimi, jolla voidaan turvata suhde. Avosuhteen kohdalla katsoin sitä kästeltäessä aikanaan parhaaksi ja selkeimmäksi vaihtoehdoksi maistaraatissa vihkimisen jolloin kaikki vastuut ja velvollisuudet, perimysjärjestys jne astuvat täysimääräisinä kuvaan.

KELA:n pääjohtaja Liisa Hyssälä Ilmajoella 17.1.2011

Eläkeliiton Ilmajoen yhdistys sai vieraakseen mieluisan ja harvinaisen vieraan, kun Kelan päääjohtaja Liisa Hyssälä vieraili Ilmajoella. Tilaisuudessa oli lähes kaksisataa kuulijaa naapurikunnista saakka. Pääjohtajalla oli terveisinään tuotavana ensi maaliskuun alussa voimaan astuva takuueläke.
Keskustan pitkäaikainen työ on tuottanut tulosta. Liisalla ministerinä on ollut siinä aivan keskeinen rooli. Me sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalaiset jäsenet annoimme taustatukea, kun oikein oli vaikeaa. Neljännellä yrittämällä vastustajat uupuivat. Se on suuri voitto erityisesti maaseudun pienituloisille eläkeläisille, joilla ei ole ansiosidonnaista eläketurvaa.
Tilaisuuden järjestelyistä lankeaa suurkiitos Vaismaan Hilkalle ja Rintasalon Jussille.
Päivän matka jatkui Seinäjoen, Ilmajoen, Kurikan ja Kauhajoen Kelan toimistojen kautta kohti Helsinkiä.

Sunnuntaina 20.2.2011 Ministeri Tapani Tölli mukana.

Aamupäivällä aloitettiin Jalasjärveltä Juustoportista. Sieltä Kauhajoen kunnantalolle, Teuvan Orrelaan ja lopuksi Kurikan S.Marketin eteen. Päivällä oli pituutta.
Kuntaministeri Tapani Tölli on asiansa hallitseva ministeri. Hän puolustaa kunnallista itsehallintoa henkeen ja vereen. Kiertueella tuli esille, että on vaikea ymmärtää niitä ministereitä, jotka haluavat erityislakien kautta kunnille lisää velvoitteita, esimerkiksi terveydenhuollon alalla, ohi kuntalain. Kuntalaki on kuntia ohjaava peruslaki, jolle muut lait ovat alisteisia.

Seinäjoella Torikeskuksessa 19.2.

Eduskuntaryhmä " liikkeellä maakunnassa" - teemalla kahvittelimme Torikeskuksen kahviossa.  Keskustelut kävivät leppoisissa tunnelmissa. Iltapäivällä Minimanin edustalla kahviteltiin ja tavattiin ihmisiä kipakassa pakkasessa.

Vieraita kotiseudulta Eduskunnassa torstaina 17.2.2011

Linja-autolastillinen tukimiehiä saapui Eduskuntaan vieraaksi. Aloitimme ruokailulla pikkuparlamentin puolella. Talon esittely tapahtui kahdessa ryhmässä, asiantuntevien oppaiden avulla. Johan Sigfrid Sirénin juhlallinen talo on säilyttänyt arvonsa vuosikymmenten saatossa. Eduskunnan täysistuntosali ja valtiosali herättävät aina mykistynyttä ihailua. Valtiosalissa Stålberg, Relander, Svinhuvud , Kallio ja Kekkonen herättävät aina kysymyksen - missä muut presidentit? Valtiosalissa rintakuvina olevat  presidentit ovat olleet myös eduskunnan puhemiehiä.
Eduskunnan kyselytunti torstaina on aina jännittävä tapahtuma Koskaan ei tiedä ennakolta, mitä kysytään. Kyselytunti on opposition väline pitää yhteyttä hallitukseen. Tästä johtuu kysyjien painotukset puoluekannan mukaisesti.
Kyselytunnilla hallitusta hiillostettiiin opposition taholta talous- ja verokysymyksillä. Pääministerin Mari Kiviniemen asiantuntevuus tuli esille. Hänellä on vahva pohja kansantaloustieteessä ja erityisesti makrotaloudessa ja se näkyi varmuudessa, miten hän esiintyi.

Keskustan ryhmähuoneessa käytiin monipuolinen esittely puolueen tilasta ja tavoitteista. Aloitin esittelemällä työni sisältöä ja talon tapoja. Paikalle saapui Keskustan varapj. Annika Saarikko ja sen jälkeen piipahti itse pääministeri Mari Kiviniemi.
Ryhmässä oli monia maatalousihmisiä. Ajankohtaiskatsauksen kävi esittämässä maatalousvaliokunnan pj. Jari Leppä, maitotilan isäntä. Ministeri Sirkka-Liisa Anttilaa piti MAPO-ryhmä (maatalouspoliittinen) kiireisenä, mistä ministeri ei voinut irrottautua. Tilalle saatiin kuitenkin valtiosihteeri Minna-Mari Kaila, joka kertoi EU:n  tämän hetken neuvottelutilanteen.
Keskustan harteilla lepää maatalouden ja viljelijöiden edunvalvonta. Asiaa tuli tuutin täydeltä. Ongelmat ovat suuria. Kaikille  tuli  varmasti selväksi, että Ranska on Suomen "hyvä kaveri" maatalousasioissa.